tiistai 28. toukokuuta 2013

Tämä on viimeinen laulu

Neljän tunnin kuluttua poistuu Aberystwythistä juna, johon minulla on lippu.

Tuntuu höpsöltä.

Syön nyt viimeistä lempparijogurttiani. Peitto, tyyny ja astiat ovat lähdössä keräykseen aivan näillä näppäimillä. Sitten pitäisi imuroida ja pyyhkiä pölyt ja sulkea matkalaukku.

Aamulla toivottavasti herään aikaisin Lontoossa ja ehdin lentokoneeseen. Minä kroonisen lentokoneestamyöhästymispelkoisena odotan ihan hurjana sitä hetkeä, kun saan kiinnittää turvavyön ja matkata taivaan halki.

Huomasin, että vaihtoblogistani puuttuu joitakin sellaisia tekstejä, jotka vaihtoblogeissa ovat hyvin yleisiä. En ole kirjoittanut esimerkiksi hakuprosessista juuri mitään. Siihen on hyvä syy: mitään suurta ja monimutkaista paperisotaa ei tarvinnut käydä läpi, ohjeistus oli riittävää ja olipa vaihtoonlähtijän opasvihkosessa jopa ihan valmis listakin kaikesta, mitä pitää muistaa hoitaa. Ainoana harmaita hiuksia aiheutti aberilaisten tapa olla vastaamatta sähköposteihin; jopa hyväksymisviesti saapui vasta joskus loppusyksystä.


Aberystwyth on pieni ja sympaattinen kaupunki. Merenranta on ihan hurjan ihana ja kaunis. Metsissä on uskomattoman vihreää. Talot ovat ulospäin söpöjä ja hurmaavia; sisältäpäin toki huonosti suunniteltuja ja homeisia, mutta sehän on vain aitoa brittiläisyyttä. Minulla on kotoisa olo täällä. Olen tottunut kaikkeen ja viihtynyt mainiosti.

Minulla oli etukäteisajatuksia siitä, minkälaista elämää viettäisin ja mitä näkisin. Täysin eivät odotukset ja todellisuus kohdanneet. Niitä pubinnurkissa istuvia kymrisetiä ei paljoa näkynyt. Lampaita kyllä sitäkin enemmän. Mitä opiskelija-asuntolaelämään tulee, se oli toki osittain erilaista kuin olin kuvitellut, mutta olisi hölmöä ajatella, että olisin osunut vääränlaiseen. Päinvastoin: näkemäni on autenttisempi versio kuin mikään kuvitelma. Täytyy muokata mielikuvat todellisuuden pohjalta eikä toisin päin. (Jep, niistä etnologian opinnoista on ollut jotakin hyötyä.) Olen oppinut Britanniasta ja briteistä paljon sellaista, mitä en osaa sanoiksi pukea. Olen kai oppinut ymmärtämään, edes vähän, tätä hupsua kansaa, joka elää hurmaavaa pienen mittakaavan elämäänsä tällä pienellä ja märällä saarella.


Ja minä pystyin tähän.



Tuleville vaihtareille: minut löytää sähköpostiosoitteella miia.j.heinanen(a)student.jyu.fi tai facebookista ihan omalla nimelläni. Autan mielelläni, jos kysymyksiä herää ihan mistä tahansa edes etäisesti aiheeseen liittyvästä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti