Tajusin että en ole kertonut tästä talostani juurikaan. Sen olen tainnut mainita, että asuinkohteeni on PJM eli Pentre Jane Morgan. Aberystwythin yliopistoasunnoista löytyy jos jonkinlaista asuntolaa (tosin jos rehellisiä ollaan, en ole käynyt sisällä yhdessäkään), mutta PJM on kylä, jossa on paritaloja ja sitten sellaisia kolmen asunnon kokoisia, joille en nyt keksi omaa sanaa. Joka tapauksessa kyseessä ei ole siis kerrostaloasuntola, vaan laaja omakotitalorykelmä. Ja täällä asuu muistaakseni suunnilleen tuhat opiskelijaa.
PJM:n asunnot ovat tietääkseni pohjapiirrokseltaan identtisiä, osa tosin peilikuvana. Ulkoapäin ainakin voisi näin olettaa. Saatan olla väärässäkin, en ole käynyt kuin kahdessa sisällä. Joka kämpässä on kuusi huonetta; omani on E. Kuusi asukasta siis per kämppä. Talossa on kaksi kerrosta. Alakerrassa on keittiö, pari komeroa, vessa/suihku ja kaksi asuinhuonetta. Yläkerrasta löytyvät loput neljä huonetta, vessa ja sitten vielä sellainen kylpyhuone, jossa on pelkkä amme.
Huoneiden sisustus on sellainen kuin olettaa voi: huterahko sänky ja hyvin geneerisen rumat vaatekaappi, työpöytä, hylly, yöpöytä ja puolen seinän kokoinen ilmoitustaulu, jolta löytyy paloturvallisuusohjeet. Patteri lämmittää kausittain. Se on täällä ilmesesti ihan tarkoituksellista.
Niin, ja ne kokolattiamatot. Keittiössä ei taida olla, eikä kylppäreissä, mutta kaikki asuinhuoneet ja käytävät ja portaikkokin on kyllä tiukasti hailakan tummanvihreän maton peitossa. Valitettavasti ei edes sellaisen mukavan upottavan pehmeän... Britanniassa siis nämä kokolattiamattolattiat ovat enemmän sääntö kuin poikkeus, löytyy luokkahuoneistakin ja oikeasti suunnilleen kaikkialta, siitä huolimatta että kävellään kengät jalassa ympäriinsä. Joskus olen teetä läikyttäessäni miettinyt, mitä kaikkea nämäkin matot pitävät sisällään...
Täällä minä siis asun. Pääkampukselle tästä kävelee viidestä kymmeneen minuuttia riippuen siitä, mihin rakennukseen on menossa. Kohtuullisen miellyttävää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti