At the end of the day it's another day over

Tänään on päivä numero 40.

Pääsin Cardiffissa elokuviin. Se oli hienoa, iso sali oli melkein tyhjä ja kangas oli Jyväskylän Finnkinon kankaisiin verrattuna valtava. Mainoksetkin ovat täällä paljon enemmän minun mieleeni. Ehkä oivaltavampia? Joka tapauksessa keskimäärin vähemmän ärsyttäviä. Yhdessä on tanssiva poni: söpöintä mitä olen nähnyt pitkään aikaan. Katsottiin Les Misérables, siitä on jäänyt tuo tekstin otsikkokin kaikumaan päähän tehdastyöläisten kuorolaulantana.

Cardiff oli kaupunkina hyvin tavallinen. Pidin siitä, että keskusta-alue oli sen verran tiivis, ettei missään vaiheessa tarvinnut käyttää muita kulkuvälineitä kuin omia jalkoja. Lauantaina kiersimme kaikki vintage-putiikit ja muutamia uusia vaatteita myyviäkin. Zizou oli sympaattinen, sieltä ostin sinisen mekon Spring Ballia varten, en tiedä miltä vuosikymmeneltä se on mutta se on kaunis.

Cardiffissa on myös linna ja satamamainen Cardiff Bay. Linna on hieno, vaikka niinhän kaikki linnat ovat. Mitä taas tulee näköaloihin, Aberin ranta voittaa kyllä Cardiff Bayn ihan heittämällä.

Yövyimme The River House Backpackers -nimisessä hostellissa. Voin suositella, mikäli joskus päätätte Cardiffiin matkustaa: todella mukava henkilökunta, siistit huoneet, hostellimittapuulla todella runsas aamupalavalikoima ja ennen kaikkea suunnilleen hotellitasoisen siistit suihkut ja vessat joiden lavuaareissa on normaalit kunnolliset hanat. Mitä luksusta täällä hanojen kehitysmaassa.

Mikäli joku ei siis tiedä, Britanniassa on lähes kaikkialla erilliset hanat lämpimälle ja kylmälle vedelle. Kumpikin antaa aluksi haaleaa ja päätyy sitten kohti sietämättömän kuumaa/kylmää ääripäätä. Tällaiset meillä on vessoissa. Edistyksellisissä brittihanoissa kylmä ja lämmin säätö ovat erikseen, mutta vesi tulee vain yhdestä hanasta. Tällainen meillä on keittiössä. Kuitenkin jopa tästä yhdestä vesivirrasta huomaa, että vasemmalla on kuumaa ja oikealla kylmää - en tiedä, miten niiden on edes mahdollista olla sekoittumatta, mutta ovatpahan kuitenkin. Näihin verrattuna siis River Housen hanat olivat mahtavat, sillä niistä tuli vain yhtä lämpötilaa kerrallaan, ja sitäkin pystyi säätämään ihan itse.

Cardiff on nyt koettu, muutaman viikon päästä tiedossa Lontoo, Edinburgh, Glasgow ja mitä näitä nyt on. Lontoo ehkä kaksikin kertaa.
 
Ai niin - näin lampaita junan ikkunasta. Ninjalampaita kulkemassa pitkin ties kuinka jyrkkiä seutuja. Ja karitsoja. Oijoi.